|
|
Tutkimustulokset Yhdysvalloista puhuvat kotikoulujen
puolesta
Tutkimuskatsaus kotikoululasten
oppimistuloksiin
J. Michael Smith & Michael P. Farris: Academic
Statistics on Homeschooling (2004)
www.hslda.org/docs/nche
Yhdysvalloissa oppimistuloksia mitataan
suhteellisella prosenttiluvulla. Esim. luku 55
tarkoittaa, että 55 % oppilaista menestyi ko.
oppilasta heikommin, ja 45 % menestyi paremmin.
Mitä suurempi prosenttiluku, sen paremmin on
onnistunut. Vertailuluvuissa ovat mukana julkiset
koulut, yksityiset koulut sekä kotikouluoppilaat.
Yllä olevasta linkistä voit lukea lyhyet
yhteenvedot ja lähdetiedot yli 20 kotikoululaisten
oppimistuloksista kertovasta tutkimuksesta. Tässä
keskeisiä tietoja kahdesta tutkimuksesta:
Ray, 1997:
- Tutkimuksessa oli mukana 5400 kotikoululaista.
- Keskiarvoluvuksi kaikkien luokka-asteiden osalta
tuli 87 %. (Myös lukion voi Yhdysvalloissa
suorittaa kotikouluna.)
- Osavaltiot Yhdysvalloissa eroavat kotikoululaisten
seurannan suhteen. Joissakin osavaltioissa seuranta
on tiukkaa, toisissa sitä ei ole juuri ollenkaan. Tutkimus
osoitti, että oppimistuloksiin seurannan laadulla
ei ollut mitään vaikutusta.
- Eri rotujen oppimistulokset olivat yhtä hyviä,
kun taas kouluissa vähemmistöjen oppimistulokset
olivat enemmistöä selvästi heikommat.
Rudner, 1998:
- Tutkimuksessa oli mukana 20 000
kotikoululaista.
- Oppimistulokset olivat sen parempia, mitä
pidempään oppilas oli ollut kotiopetuksessa. Esim.
vain yläluokat kotikoulussa käyneet eivät
menestyneet yhtä hyvin kuin alusta asti
kotikoulussa olleet.
- Myöskään vanhempien opetusmateriaaleihin ja
järjestelyihin kuluttama rahasumma ei juurikaan
vaikuttanut oppimistuloksiin. Tutkimusyhteenvedon
tekijät (yllämainitut Smith & Farris)
kirjoittavat: ”Enemmän rahaa ei tarkoita parempaa
koulutusta. Näiden välillä ei ole positiivista
korrelaatiota. Rakastavat ja huolehtivat vanhemmat
on se, mikä vaikuttaa. Raha ei voi koskaan korvata
yksinkertaista, kovaa työtä.”
Tutkimuskatsaus kotikoululasten sosiaalisesta
kehityksestä
Christopher J. Klicka: The Right Choice: Home
Schooling (2002)
www.hslda.org/docs/nche
Tutkimusten huomioita kotikoululapsista:
- luonteva aikuisten kanssa oleminen ja tekeminen
- tekemällä oppiminen, oppipoikamenetelmän
käyttäminen
- keskivertolasta aktiivisempi sosiaalinen
osallistuminen: seurakunta, harrastukset, naapurusto
ym.
- Itsetunto korreloi positiivisesti sosiaalisten
taitojen kanssa. Itsetunto-tutkimuksessa puolet
kotikoululaisista sijoittui parhaimman kymmeneksen
joukkoon, ja vain 10 % sijoittui keskiarvon
alapuolelle.
- Eräässä tutkimuksessa verrattiin 9-vuotiaita
kotikoululaisia ja yksityiskoulujen oppilaita.
Merkittäviä eroja psyko-sosiaalisessa
kehityksessä ei löydetty. Suurin ero oli se, että
kotikoululaiset eivät kokeneet ikäistensä
ryhmäpainetta (mielipiteet ym.) niin suurena kuin
yksityiskoulujen oppilaat.
- Erään tutkimuksen mukaan kotikoulu kehittää
johtajuustaitoja vähintään yhtä hyvin kuin
tavallinen koulu.
- Eräässä tutkimuksessa verrattiin julkisten
koulujen ja kotikoulujen oppilaiden
kommunikointitaitoja, sosiaalisuutta ja
arkielämässä selviytymisen taitoja.
Kotikoululaisten vertailuluvuksi tuli 84, ja
julkisten koulujen oppilaiden 27.
- Eräässä tutkimuksessa verrattiin 8-10-vuotiaita
kotikoululaisia julkisten ja yksityisten koulujen
oppilaisiin. Kotikoululaisilla oli vähemmän
käyttäytymisongelmia. Tutkija kirjoittaa: ”Tulokset
näyttäisivät osoittavan, että lapsen sosiaalinen
kehitys riippuu enemmän aikuiskontakteista kuin
samanikäisten kontakteista, toisin kuten aiemmin on
oletettu.”
- Neljän kotikoululasten sosiaalisen ja
tunne-elämän tutkimuksen katsaus osoitti, että
kotikoululasten sosiaalinen aktiivisuus ja
tunne-elämä olivat tasapainoisia.
- 53 aikuisen kotikoulutuksen saaneen kyselytutkimus
osoitti:
- kukaan ei ollut työtön tai sosiaaliavun
tarpeessa
- lähes kaksi kolmesta oli yrittäjiä
- kaksi kolmesta oli avioitunut (sama
suhdeluku kuin muulla väestöllä)
- 96 % oli sitä mieltä, että kotikoulu oli
ollut heille hyvä asia. Etuina mainittiin mm.
läheinen suhde vanhempiin sekä
henkilökohtainen ja joustava opetussuunnitelma.
Kotikoulutettujen nuorten aikuisten tutkimus:
heidän yhteiskunnallinen sijoittuminen ja asenteet
Brian D. Ray: Home Educated and Now Adults: Their
Community and Civic Involvement, Views About
Homeschooling, and Other Traits (2004)
www.nheri.org/modules.php?name
Tutkimukseen osallistui 7000 vastaajaa, ja heille
esitettiin 205 kysymystä. Iältään vastaajat
olivat 18-24-vuotiaita. Vertailuryhmänä olivat
muut samanikäiset amerikkalaiset.
- Kotikoululaisista 74 % oli suorittanut
collage-tason opintoja, kun taas vertailuryhmästä
vain 46 %.
- 82 % oli sitä mieltä, että tulee myös itse
kotikouluttamaan lapsensa.
- 71 % kotikoululaisista osoitti erityistä
sosiaalista aktiivisuutta, kuten toimi
urheiluvalmentajana tai vapaaehtoistyössä
koulussa, seurakunnassa tai järjestössä.
Vertailuryhmästä näin teki vain 37 %.
- Vertailuryhmästä 35 % oli sitä mieltä, että
politiikka on liian monimutkaista ymmärtää.
Kotikoululaisista näin ajatteli vain 4 %.
- 59 % kotikoululaisista oli hyvin onnellinen
elämäänsä, kun taas vertailuryhmästä vain 28 %
- 94 % kotikoululaista sanoi, että heidän
uskonnollinen vakaumuksensa on sama tai lähes sama
kuin heidän vanhemmillaan.
- Mielipiteiden ja uskomusten vapaaseen
ilmaisemiseen kotikoululaiset ja vertailuryhmä
suhtautuivat samalla tavalla (tämän tutkimuksen
mukaan kotikoululaiset eivät kasva
suvaitsemattomiksi).
- Asteikolla 1-5 (1 = olen vahvasti samaa mieltä, 5
= olen vahvasti eri mieltä):
- lause: ”Olen iloinen, että minut
kotikoulutettiin” - keskiarvo oli 1.3
- lause: ”Kotikoulutus on ollut minulle etu
aikuisena” - keskiarvo oli 1.4
Kotikoulun suosio Yhdysvalloissa kasvaa
Vuonna 1999 kotikoululaisia oli 1.7% koululaisista.
Vuonna 2003 heitä oli 2.2%. ”Kotikoulutuksen
suhteellinen kasvu neljän vuoden aikana oli 29%.”
USA:n valtiollisen koulutuksen tilastokeskuksen
(National Center for Education Statistics) raportti:
www.nces.ed.gov/nhes/homeschool
|